24.03.2022

Wentjärven veljesten moderni navetta pyörii sähkön varassa

Robotti on maatilan
uskollinen renki

Wentjärven maatilalla robotti hoitaa siivouksen sekä lypsää ja ruokkii lehmät. Lehmät kulkevat navetassa vapaasti ja menevät lypsylle aina tarpeen tullen. Maanviljelijän työtehtävät ovat muuttuneet uuden, modernin navetan myötä. Navetan toimintaa seurataan ja monitoroidaan tietokoneen ja kännykän kautta. Mikael Wentjärvi kehuu robotin olevan hyvä renki, joka työskentelee valittamatta seitsemän päivää viikossa.

Parisataa vuotta vanha Wentjärven tila Kokkolan Sokojalla on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1783 ja lehmiä on jalostettu reilun 100 vuoden ajan. Vuonna 2011 Wentjärven suvun tiluksille rakennettiin uusi, moderni navetta. Lehmiä on kaikkiaan 175 ja lypsykarjaa 80. Nuorimmat vasikat ovat vain muutaman päivän ikäisiä. Mikael Wentjärvi omistaa maatilasta puolet, yhdessä veljensä kanssa. Lisäksi tilalla työskentelee Mikaelin poika.

Maanviljelijä saa olla itsensä herra, mutta rutiinit on hoidettava. Aamu alkaa kuuden aikaan aamukahvilla, jonka jälkeen mennään navettaan. Jos robotti hälyttää vikatilaa, on lähdettävä, vaikka keskellä yötä.
– Jos hälytys tulee lauantai-iltana paljussa istuessa, ei auta kuin lähteä navettaan tarkistamaan tilanne. Robotti soittaa niin monta kertaa, että vika käydään kuittaamassa, Wentjärvi kertoo.

Lypsyvuorossa Solveig – robotti mittaa maidon arvot ja määrän

Navetassa on kaksi lypsyrobottia, joihin lehmät menevät itsekseen lypsylle neljä kertaa päivässä. Toimistosta on näkymä navettaan ja kaikkia laitteita voi seurata tietokoneiden tai kännyköiden kautta.

Toimiston ikkunasta katsellessa ei tarvitse kauaa odottaa, kun lehmä löntystää robottiin lypsettäväksi. Robotti tunnistaa pannasta, että lypsyvuorossa oleva lehmä on nimeltään Solveig. Lypsyn arvioitu kesto on viitisen minuuttia ja maidon määräksi robotti arvioi 10,6 kiloa. Keskimäärin yksi lehmä tuottaa maitoa 33-34 kg vuorokaudessa.
– Robotti putsaa utareet, mittaa lämpötilan ja tunnistaa kiiman. Laite mittaa maidosta arvoja ja jos jokin on pielessä, maito heitetään ämpäriin, että se ei pilaa tankissa koko maitosatsia, Mikael Wentjärvi kertoo.

"Puuha-Pete siivoaa navetan
puolen tunnin välein."


Solveigin lypsy sujuu jouhevasti ja maidon virtausaika on nopea. Wentjärven mukaan nopeus on elintärkeä ominaisuus lehmän kannalta. Lehmiä on jalostettu siten, että saadaan nopeasti lypsäviä lehmiä. Hitaat lehmät laitetaan pois.

Lypsyrobottien lisäksi navetassa on paljon muitakin sähkölaitteita: muun muassa maitotankki, robottiruokintakärry ja Puuha-Peteksi nimetty siivousrobotti.
– Ruokintakärry kulkee ruokkimassa lehmät 20 kertaa päivässä ja Puuha-Pete siivoaa navetan puolen tunnin välein.

Lypsyrobotti huolehtii lehmien lypsämisestä

Optimoitua sähkön käyttöä

Sähkön kulutus on navetassa tasaista vuodenajasta riippumatta. Robotit työskentelevät väsymättä vuorokauden ympäri ja lämmityskuluja ei ole. Lähes 200 lehmää lämmittävät navettarakennusta riittävästi.

Sähkön viimeaikainen hinnanvaihtelu vaikuttaa maatilan toimintaan, koska sähköä kuluu paljon, eikä kulutusta voi juurikaan säädellä. Pienillä toimenpiteillä sähkönkulutusta on pyritty optimoimaan. Navettaan ollaan uusimassa led-valot, jotka kuluttavat sähköä noin puolet nykyisiin verrattuna. Aurinkopaneelit asennettiin pari vuotta sitten tavoitteena säästää ympäristöä ja pienentää sähkölaskua.

"Maidon esijäähdytys säästää yli puolet maitotankin energiankulutuksesta."


Maitotankilla Mikael Wentjärvi esittelee vuosi sitten hankitun energiaa säästävän ratkaisun. Maito esijäähdytetään vesikiertoisessa säiliössä ennen kuin se lasketaan tankkiin.
– Maito tulee lypsyrobotista 38 asteen lämpöisenä. Vesi jäähdyttää maidon viiteen asteeseen, jotta maitotankin ei tarvitse työskennellä niin paljon maidon jäähdyttämiseksi. Energiaa säästyy yli puolet entiseen verrattuna, Wentjärvi kertoo.

Esijäähdytykseen käytetty 14-15 asteinen hukkavesi menee lehmille juotavaksi. Normaalisti lehmille menevä juomavesi on 5 asteen lämpöistä.
– Näin lehmätkin lypsävät enemmän, kun ne saavat lämmintä vettä juodakseen. Kaikki pienet asiat on pyritty ottamaan huomioon luonnon ja energian säästämiseksi, Wentjärvi toteaa.

Hinnat nousevat maidon tuottajahintaa lukuun ottamatta

Sähkön hinnanvaihteluiden lisäksi maailmantilanne vaikuttaa merkittävästi maanviljelijöiden arkeen.
– Kaikki hinnat nousevat, paitsi maidon tuottajahinta. Esimerkiksi apulannan hinta on noussut 700 euroa tonnilta ja traktoriin uppoavan naftan litrahinta on noussut eurolla. Pakko se on kuitenkin yrittää, Wentjärvi toteaa.

Wentjärvi kehuu, että Suomessa on maailman puhtainta ruokaa. Antibiootteja ei pääse vahingossakaan lihaan tai maitoon.

Energiaa ja palvelua läheltä

Wentjärvet ovat olleet aina Kokkolan Energian asiakkaita, eikä muita vaihtoehtoja ole edes mietitty.
– Homma pelaa ja ollaan oltu tyytyväisiä. On tärkeää, että energiayhtiö on lähellä. Jos jotain tarvitsee, soitto vaan pojille, niin heti tulee apu paikalle, Wentjärvi kehuu.

Myös sähkösopimusten kanssa yrittäjät ovat saaneet joustavasti apua sähkön hintojen muutoksissa.

Ilman sähköä navetassa olisi hetkessä katastrofin ainekset. Jos sähköt menevät poikki, kattaa oma varageneraattori navetan ja talon.
– Generaattori käynnistyy automaattisesti, jos sähköt ovat olleet 14 sekuntia pois. Ei täällä hommat toimisi ilman sähköä, maitokin menisi tankissa nopeasti pilalle, Mikael Wentjärvi toteaa.

Jaa artikkeli