LNG-investointi mahdollistaa vihreämmän tulevaisuuden
Kokkolan Energiaverkkojen valmistelema ja lokakuussa rakentamisvaiheeseen edennyt LNG-investointi Kokkolan suurteollisuusalueelle (KIP) mahdollistaa yrityksille vähäpäästöisen polttoaineen käytön tuotannossaan. LNG eli nesteytetty maakaasu on myös edullista, mikä parantaa teollisuuden kilpailukykyä, ja alueen ihmisille investointi tarkoittaa entistä parempaa ilmanlaatua.
Yara Kokkolan tehtaanjohtaja Miika Uusitalo (vas.), Kokkolan Energian tuotantojohtaja Tommi Korpi sekä liiketoimintajohtaja Markus Kekolahti Kokkolan Energiaverkoilta taustanaan laitteistoa, jonka avulla Yara on pilotoinut maakaasun poltintekniikkaa.
Investointi sisältää LNG-terminaalin sekä maakaasuverkon rakentamisen. Kokonaiskustannukset ovat noin 5,8 miljoonaa euroa, josta terminaalin osuus on 3,5 miljoonaa euroa. LNG-hankkeen toteutuminen varmistui sen jälkeen, kun kolme Kokkola Industrial Parkissa toimivaa yritystä solmi Kokkolan Energiaverkkojen kanssa sopimuksen maakaasun toimittamisesta. Allekirjoittajina olivat Yara Suomi Oy, Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke sekä Hycamite TCD Technologies Oy.
– Olen todella iloinen siitä luottamuksesta, jota sopimuskumppanimme ovat meitä kohtaan osoittaneet, mutta myös näiden yritysten rohkeudesta ja edelläkävijyydestä edistää polttoainevalinnallaan vihreää siirtymää. Meille tämä tarjoaa lisäksi mielenkiintoisen mahdollisuuden lähteä rakentamaan täysin uutta liiketoimintaa, sanoo Kokkolan Energiaverkkojen liiketoimintajohtaja Markus Kekolahti.
Yara korvaa LNG:llä raskaan polttoöljyn
Yaran Kokkolan tehtailla LNG:llä korvataan tuotannossa nykyisin käytettävä raskas polttoöljy. Nesteytettyyn maakaasuun siirtyminen vähentää polttoprosesseissa muodostuvia hiilidioksidipäästöjä noin 30 prosenttia, rikinoksidipäästöjä 99 prosenttia, typenoksideja 80 prosenttia ja pieniä partikkeleita 99 prosenttia.
Kokkolan Energiaverkkojen toteuttama LNG-infra mahdollistaa tulevaisuudessa myös uusien kaasulajien varastoinnin ja jakelun. Yara Kokkolan tehtaanjohtajan Miika Uusitalon mukaan se voi Yaran tapauksessa tarkoittaa LNG:n korvaamista biokaasulla tai synteettisillä kaasuilla, mikä vähentää edelleen hiilidioksidipäästöjä. Nyt tehtyä LNG-ratkaisua Yara valmisteli Kokkolassa reilut 2 vuotta.
– Olemme pilotoineet maakaasun poltintekniikkaa kaliumsulfaattitehtaan uuneille ja päässeet hyviin tuloksiin. Seuraavaksi käynnistyvät kaliumsulfaattitehtaan ja rehufosfaattitehtaan polttimien muuttaminen öljykäytöltä maakaasukäyttöön, joka on kustannuksiltaan noin 4 miljoonan euron investointi. Se mahdollistaa täysimääräisen siirtymisen LNG:n käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä, Uusitalo kertoo.
Valmisteluvaiheessa Yaralla arvioitiin myös sitä, rakentaako yhtiö oman kaasuterminaalin, vai hankkiiko se kaasua enemmänkin palveluna, ja jos yhtiö päätyy omaan LNG-infraan, mistä nesteytetty maakaasu siinä tapauksessa hankitaan. Yhtiön päätökseen hankkia maakaasu palveluna vaikutti osaltaan KIP-kokonaisuus.
– Sekä Yaran, että koko KIPin alueen näkökulmasta, paras ratkaisu oli yhteinen kaasuverkko ja yhteinen kaasuterminaali, joihin saadaan käyttövarmuutta riittävillä kahdennuksilla ja varmistuksilla. Nyt toteutuvaan toimitusvarmuuteen ei päästäisi, jos kukin toimija alueella alkaisi rakentaa omia terminaaleja. Lisäksi se söisi paljon tonttitilaa ja lisäisi liikennettä alueella. Kun alueella on yksi palveluntuottaja, toiminnan luotettavuus saadaan rakennettua korkealle tasolle, Miika Uusitalo jatkaa.
Kaasutoimitukset käynnistyvät
vuoden 2025 alussa
KIPin alueelle rakennettava LNG-infra ja siihen liittyvä nesteytetyn maakaasun varastointi, höyrystys ja siirto ovat Kokkolan Energiaverkkojen alaisuudessa tapahtuvaa liiketoimintaa. LNG:n hankinta ja sen myyminen asiakkaille ovat puolestaan Kokkolan Energian liiketoimintaa.
LNG hankitaan suoraan länsimaisista lähteistä tai eurooppalaisista terminaaleista, joissa sen alkuperä on todennettavissa. Kokkolaan nesteytetty maakaasu tuodaan säiliöautoilla.
– Puntaroimme myös laivakuljetuksia. Laivojen, joilla olisi kyky toimittaa LNG:tä Kokkolaan, kapasiteetti on kuitenkin niin iso, että se olisi vaatinut mittaluokaltaan nyt rakennettavaa terminaalia reilusti isomman. Tämä taas olisi nostanut kustannuksia, eikä olisi ollut järkevä ratkaisu täällä kulutettavan kaasun määrään nähden, Kekolahti sanoo.
Kapasiteetiltaan 600-kuutioinen terminaali rakennetaan Port Towerin pohjoispuolelle Hopeakivenlahdentien tuntumaan. Kaasuverkostolle kertyy pituutta hieman yli 3 kilometriä, ja verkoston mitoitus perustuu 4 barin käyttöpaineeseen. Terminaali on skaalattavissa ylöspäin, samoin jakeluverkkoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa. Kaasutoimitukset on tarkoitus aloittaa asiakkaille vuoden 2025 alussa.
Investointi on mitoitettu nykyiseen tarpeeseen, eli 3 asiakkaalle ja 4 tuotantolaitokselle. Markus Kekolahden mukaan uudet liittyjät ovat luonnollisesti tervetulleita myöhemminkin, mutta paras aika liittyä on juuri nyt.
– Jos uusia liittyjiä tulee myöhemmin, silloin puhutaan aina tapauskohtaisesta hinnoittelusta, johtuen muun muassa jälkikäteen rakennettavasta liittymästä sekä terminaalin ja jakeluverkon tekniikkaan mahdollisesti tarvittavista saneerauksista. Lisäksi energian hinta on rauhoittunut, maakaasumarkkina entistä paremmin turvattu ja
Suomeen on saatu LNG-laiva tukemaan kaasuverkkoa, Kekolahti sanoo.
Kokkolan Energiaverkot on kehittänyt LNG-hanketta yhteistyössä energiapalveluyhtiö Wega Group Oy:n kanssa.
Hycamite TCD Technologies Oy:n toimitusjohtaja Laura Rahikka pitää tärkeänä, että LNG-terminaali ja maakaasuverkko mahdollistavat muidenkin kaasulajien kuin nesteytetyn maakaasun varastoinnin ja jakelun.
Askel kohti puhtaampaa siirtymää
KIPin alueella vetyä ja hiiltä valmistavan Hycamite TCD Technologies Oy:n toimitusjohtaja Laura Rahikka pitää LNG-infran rakentamista merkittävänä investointina puhtaaseen siirtymään.
Kokkolan Energiaverkkojen toteuttamat LNG-terminaali ja maakaasuverkko mahdollistavat muidenkin kaasulajien kuin nesteytetyn maakaasun varastoinnin ja jakelun. Vetyä ja hiiltä metaanista valmistava Hycamite onkin sopinut Kokkolan Energiaverkkojen kanssa myös metaanin toimituksesta Kokkolan tuotantolaitokselleen.
– Toistaiseksi käytämme tuotannossa vain biokaasun metaania, mutta nyt allekirjoitettu toimitussopimus mahdollistaa jatkossa sekä nestemäisen maa- että biokaasun toimitukset Hycamiten teollisen mittakaavan laitokselle. Biokaasu ja maakaasu koostuvat pääasiassa metaanista, joka on molemmissa kaasuissa kemiallisesti samanlaista, Rahikka selvittää.
Hänen mukaansa toimitussopimus varmistaa, että ensi vuonna valmistuvassa vedynvalmistuslaitoksessa tuotanto voidaan pitää toiminnassa silloinkin, jos biokaasua ei ole tarpeeksi saatavilla, tai jos asiakkaat haluavat tehdä kokeita nimenomaan maakaasulla. Hycamiten teknologialla myös maakaasulla valmistettu vety on elinkaaripäästöiltään erittäin vähäpäästöistä.
– Totta kai olisimme voineet rakentaa oman terminaalin, mutta se ei olisi ollut järkevää tilanteessa, jossa KIPin alueella kaasulla on muitakin käyttäjiä. Nyt pääsemme kaikkia osapuolia hyödyttävään keskitettyyn jakeluun, Laura Rahikka sanoo.
Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeessa nesteytettyä maakaasua käytetään rumpu-uunissa tapahtuvaan rikasteen lämpökäsittelyyn. Rakenteilla olevan rumpu-uunin perustuksilla litiumjalostamon päällikkö Sami Heikkinen (oik.) ja tehdaspalvelujohtaja Manu Myllymäki.
Päästönäkökulmasta vähäpäästöisin polttoaine
Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeessa litiumjalostamon päällikkönä työskentelevän Sami Heikkisen mukaan LNG-investointi on malliesimerkki Kokkolan suurteollisuusalueella toimivien yritysten yhteishankkeesta, joka tuo KIPin alueelle yhteistä kilpailuetua suhteessa muihin suurteollisuusalueisiin.
– KIPin yrityksille pärjäämiseen ei riitä piirinmestaruus- tai suomenmestaruustaso, vaan toiminnan täytyy olla kilpailukykyistä maailmanlaajuistesti, ja sitä kyvykkyyttä tämä hanke tuo, Heikkinen korostaa. Myös Kokkolan suurteollisuusalueyhdistyksen uudistetun strategian pääviesti on hänen mukaansa se, että yhteistyö tuottaa tulosta.
Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen asiakkaat seuraavat tarkasti, millaisen hiilijalanjäljen tuotteen valmistaminen tuottaa. Tehdaspalvelujohtaja Manu Myllymäki kertoo LNG:n valikoituneen polttoaineeksi hyvin aikaisessa vaiheessa.
– Päästönäkökulmasta halusimme vähäpäästöisimmän polttoaineen, ja erityisen tärkeää meille on lisäksi LNG-kaasun alkuperä, eli että se tulee nimenomaan läntisistä lähteistä. Käytämme LNG:tä rumpu-uunin lämmitykseen. Välillä meiltä kysytään, miksemme käytä lämmitykseen sähköä, jota saisi hiilidioksidivapaasti. Käytämme kuitenkin niin isoa uunia sekä teknologiaa, johon sähköä ei ole saatavilla. Toki seuraamme koko ajan teknologian kehittymistä, Myllymäki toteaa.
Hänen mukaansa oli myös järkevää päätyä Kokkolan Energiaverkkojen toteuttamaan yhteen isoon ja yhteiseen terminaaliin sen sijaan, että yhtiö olisi rakentanut oman terminaalin.
– Polttoaineen hinta vaikuttaa meidän kilpailukykyymme, ja LNG on yksi suurimmista tarveainekustannuksista. LNG:n toimitusvarmuuden näkökulmasta tilanne on hyvä, mutta hintavaihtelut mietityttävät, koska menneisyydessä vaihtelut ovat olleet isoja, Myllymäki jatkaa.
Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhankkeen tuotannon on tarkoitus käynnistyä KIPin alueelle rakenteilla olevassa laitoksessa vuoden 2025 puolivälissä.