Kaukolämmön polttoaineet
isojen muutosten keskellä

Monet energiayhtiöt ovat kohdanneet kansallisten ja Euroopan unionin ohjausmekanismien vaikutukset kuluvana vuonna. Energian hinnankorotuksista on uutisoitu ja keskusteltu kansallisella ja EU:n tasolla. Myös Kokkolan Energia on kohdannut saman kustannushaasteen.

Nykyinen hallitus nosti turveveroa 90 %:lla 3 €/MWh:sta 5,7 €/MWh:iin. Samanaikaisesti Euroopan komission hallinnoima päästöoikeuden hinta on yli kaksinkertaistunut 1.11.2020 olleelta 23,8 €/tn CO2-tasolta yli 60 €/tn CO2-tasolle. Kaukolämmön tuotannossa turvevero ja päästöoikeuden kustannustekijät kohdistuvat molemmat turpeen käyttöön. Kaukolämmön polttoainejakauma vuonna 2020, sisältäen teollisen hukkalämmön hyödyntämisen, oli seuraavanlainen:

• Biopolttoaineet 29,8 %
• Muu päästötön 37,2 %
• Turve 32,7 %
• Öljy 0,3 %

Kaukolämmön kustannustason kehitystä hillitsee osaltaan biopolttoaineiden ja muiden päästöttömien energialähteiden suuri 67,1 % osuus. Käytetyn turpeen osuuteen kohdistuva turveveron vaikutus myytävään kaukolämpöön on 1,0 €/MWh, ja vastaava päästöoikeuskustannusvaikutus on 5,5 €/MWh. Päästöoikeuskustannuksen nousun lisäksi Euroopan komissio on päättänyt rajoittaa lämmön tuotannolle ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia 26 %:lla, jotka on käytännössä korvattava ostamalla kalliita päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien ilmaisjaon osuuden pienentyminen vaikuttaa myytävään kaukolämpöön 0,8 €/MWh.

Kokonaisuudessaan kaukolämmön tuotannon päästökustannukset ovat nousseet alle vuodessa Kokkolan Energialla 7,3 €/MWh, vaikka turpeen käyttö on vain 1/3 kokonaislämmön tuotannosta. Samanaikaisesti myös puun kysyntä on kasvanut merkittävästi ja puun käytön kustannus on noussut 0,5 €/MWh myytyyn kaukolämpöön suhteutettuna. Kokonaisuudessaan kaukolämmön raaka-aineisiin kohdistuvat kustannukset ovat jo nousseet 7,8 €/MWh. Puun kysynnän nopea ja voimakas kasvu sekä polttoainekäsittelyn ja -kuljetusten hintoja nostava liikennepolttonesteiden voimakas hinnannousu lisäävät vielä jatkossakin voimalaitospolttoaineiden kustannuksia.

Korotuspainetta hillitty proaktiivisilla toimilla

Merkittävät kustannustasojen muutokset pakottivat myös Kokkolan Energian nostamaan kaukolämmön hintaa. Kaukolämmön energian hinta 1.1.2022 alkaen on 51,59 €/MWh (alv 0%), kun aikaisempi energian hinta on ollut 44 €/MWh. Tällöin korotus on kokonaisuudessaan 17,2 % eli 7,59 €/MWh.

Kaukolämmön kustannuslaskelmissa käytettiin vuodelle 2022 asetettua tavoitepolttoainejakaumaa, missä turvetta korvataan uusituvilla polttoaineilla. Tavoite on pienentää turpeen osuutta 2020 tasosta 19 %:lla 26,5 % tasolle. Tämän lähestymistavan valinnan tavoite on hillitä korotuksen realisoitumista kuluttajille. Eli hinnan korotus olisi ollut vielä korkeampi ilman Kokkolan Energian proaktiivisia toimenpiteitä. Korotuspainetta hillitsevät myös jo tehdyt investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen. 2020 lopulla käyttöönotettu savukaasulauhdutin vähentää kaukolämmön tuotannossa käytettävää kokonaispolttoaineen määrää.

Kokkolan Energian tavoite on luopua turpeen käytöstä vuoteen 2028 mennessä. Tämä tavoite vaatii investointeja ja rakenteellisia muutoksia voimalaitoksien polttoaineen vastaanotosta kattilatekniikkaan asti. Turpeen rikkipitoisuus suojaa voimalaitosten kattiloita korroosioriskiltä ja siirryttäessä käyttämään puuperäisiä tuotteita korroosioriski kasvaa. Tietyssä pisteessä laitosten on investoiva erilliseen rikin syöttöön hallitakseen korroosioriskiä. Lisäksi saattaa syntyä tarve investoida typen oksidien pelkistykseen.

Puuperäisten polttoaineiden logistinen ketju ja käsittely voimalaitoksilla on paljon haasteellisempi kuin turpeella. Puupolttoainevarastot ovat pieniä, laadultaan hyvin vaihtelevia ja ne ovat hajallaan pitkin maakuntaa. Niiden saatavuus juuri oikeaan käyttöhetkeen ja tarpeeseen on kiinni puukaupan aktiviteetista, keliolosuhteista, tiestön kuljetuskelpoisuudesta sekä haketus- ja kuljetusresurssien määrästä. Tämä toimintaympäristön painopisteen muutos tulee haastamaan polttoainelogistiikan toimivuutta merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin.

Merkittävän lisähaasteen polttoaineketjuille luo Euroopan Unionin ohjaus ja erityisesti Fit for 55-paketti, jonka myötä Euroopan unioni on laajentamassa päästökauppaa ja poistamassa ilmaisia päästöoikeuksia asteittain markkinoilta. Ohjelman myötä Euroopan unioni on nostamassa uusiutuvan energian käytön tavoitteen 32 %:sta 40 %:iin samalla tiukentaen kestävän biomassan kriteerejä. Ohjelman tavoite on rakentaa EU-tasoisia hiilitulleja, minkä myötä korkeapäästöisiä teollisuustuotteita Eurooppaan tuovat yritykset joutuvat maksamaan päästöoikeuksista päästäkseen EU:n markkinoille.

EU:n uusi metsästrategia valmisteilla

Paketin osana Euroopan komissio on rakentamassa uutta metsästrategiaa, millä EU:n haluaa suojella ja kasvattaa hiilinieluja. Komissio on tiukentanut ja tiukentamassa uusiutuvan metsäbiomassan energiakäytön kestävyyskriteerejä (RED II ja RED III valmisteilla). Tämän myötä metsäbiomassan kestävyys tulee todentaa. Tämän kestävyysdirektiivin myötä metsäbiomassan hankinta pienemmiltä yksityisiltä tahoilta on vaikeutunut, ja metsäbiomassan hankinta kohdistuu vahvemmin isompiin toimijoihin.

Komission tavoite on, että biomassaa käytettäisiin korkeimman jalostusasteen mukaisesti. Komission suoraviivainen tavoite on siis rajoittaa puubiomassan käyttöä energiatuotannossa. Koska komissiolla on tällä hetkellä päästökauppa ohjausmekanismina, heillä on mahdollisuus laajentaa tätä mekanismia kattamaan metsäbiomassaa. Samalla he mahdollistavat kansallisen verojärjestelmän rakentamisen. Kokonaisuudessaan kustannustason ohjausmenetelmät ovat Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden hallinnassa, joista suuret jäsenvaltiot ajavat tehokkaasti omaa etujaan, mikä saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä meille pienille jäsenvaltioille.

Kokkolan Energian tavoite on tuottaa edullista ja ympäristötekijät huomioiden kestävää energiaa kokkolalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Tämän tavoitteen mukaisesti Kokkolan Energia on investoimassa ympäristöä tukeviin teknologioihin. Nämä investoinnit sitovat suuren määrän pääomaa ja ovat kestoltaan pitkäikäisiä. Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että sääntely ottaisi huomioon lämmön tarpeen lisäksi myös saatavilla olevan teknologiset ratkaisut ja niiden elinkaaren. Ohjausmekanismien tulisi ottaa huomioon kansalliset vahvuudet ja tarpeet, jotta järjestelmä olisi kuluttajien näkökulmasta oikeudenmukainen läpi Euroopan unionin.